U 17/2022 vp ja U 18/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ja direktiiviksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä

Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 14.3.2022

Kaasumarkkinoiden roolista ja kehitysnäkymistä

Maakaasulla katetaan merkittävä, noin 25 prosentin osuus Euroopan energian tarpeesta. Euroopan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kaasusektori tulee muuttaa vähähiiliseksi ja ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähähiilinen kaasujärjestelmä voidaan toteuttaa

– lisäämällä biokaasun ja biometaanin tuotantoa,
– lisäämällä puhtaaseen sähköön perustuvaa e-metaanin tuotantoa (ns. power to gas),
– lisäämällä vedyn tuotantoa ja synnyttämällä eurooppalainen vetymarkkina sekä
– ottamalla käyttöön erilaisia hiilen talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointiteknologioita (ns. CCUS).

Tämä kaasusektorin siirtymä puhtaisiin kaasuihin parantaa samalla Euroopan energiaturvallisuutta, kun tuontikaasua korvataan Euroopan omalla kaasun tuotannolla.

Komission asetusehdotuksella pyritään helpottamaan uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen käyttöönottoa sekä luomaan eurooppalainen vetymarkkina.

Suomen Kaasuyhdistys pitää tervetulleina komission ehdotuksia. Ehdotusten tavoitteet vastaavat kaasualan näkemyksiä kaasujen roolista tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä. Samalla ehdotukset edesauttavat vähentämään riippuvuutta Venäjän energiavirroista.

Eurooppalainen vetymarkkina

Eurooppalainen vetymarkkina rakentuu ns. vihreän ja sinisen vedyn tuotantoon. Vihreä vety tehdään veden elektrolyysillä uusiutuvan sähkön avulla, ja sininen vety maakaasun höyryreformilla niin, että syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen. Tuotantopotentiaalia löytyy eripuolella Eurooppaa ja suurin kysyntä keskisestä Euroopasta. Suomi voisi olla puhtaan vedyn nettotuottaja (kuva European Hydrogen Backbone).

Vedyn siirtämiseen on useita vaihtoehtoja. Euroopan mittakaavassa putkistosiirto on kustannustehokasta. Vedyn siirtämiseen voidaan tietyin edellytyksin hyödyntää olemassa olevaa kaasuverkkoa, jota täydentää uusi, vedylle rakennettava vetyverkko.

Komission vetymarkkinoita koskevat ehdotukset perustuvat pääosin nykyisen maakaasumarkkinan sääntelyrakenteisiin, joita täydennettäisiin uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasujen hyödyntämistä sekä puhtaan vedyn markkinoiden edistämistä koskevalla säännöstöllä.

Vedyn osalta ehdotuksissa korostetaan alueellisen yhteistyön tärkeyttä ja 10-vuotis verkkosuunnitelman tekemistä vedylle. Sen tekisi unionin tasolla uusi eurooppalaisten vetyverkonhaltijoiden muodostama verkosto (European Network of Network Operators for Hydrogen, ENNOH), jolle tulisi muitakin tehtäviä vedyn sisämarkkinoiden ja rajat ylittävän kaupan edistämiseksi.

Suomen Kaasuyhdistys pitää luontevana, että vetymarkkinoidensääntelylle luodaan hyvissä ajoin yhtenäiset kriteerit, ja että sääntely olisi yhdenmukainen nykyisen maakaasua koskevan sääntelyn kanssa. Pidämme tärkeänä, että vetymarkkinoita kehitetään alusta asti niin, että tavoitteena on laajempi eurooppalainen sisämarkkina. Käytännössä vetymarkkina kehittyy kuitenkin ensin paikallisesti ja alueellisesti, mikä antaa suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden kehittää vetyosaamista- ja -liiketoimintaa.

Keskeinen kysymys on uuden sääntelyn mitoittaminen: jättääkö se riittävästi tilaa uuden toimialan kehittymiselle vai tuoko se sille esteitä? Suomen Kaasuyhdistyksen mielestä tämä kysymys on hyvin nostettu esiin valtioneuvoston kirjelmässä.

Komission asetusehdotuksessa esitetään, että 1.10.2025 lähtien jäsenvaltioiden tulisi mahdollistaa vähintään 5 prosentin vetysekoitteisen maakaasun siirto jäsenvaltioiden välillä.

Suomen Kaasuyhdistyksen mielestä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen sekä vedyn lisääminen maakaasun sekaan on olennainen keino vähähiiliseen kaasujärjestelmään siirtymisessä. Biometaanin ja e-metaanin osalta asia on teknisesti helppoa, mutta vedyn osalta tarvitaan laajempia valmisteluja ja teknisiä varmistuksia toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tähän on valtioneuvoston kirjelmässä hyvin otettu kantaa sekä vedyn sekoitusmäärän että nykyisen kaasuverkon ylläpidon näkökulmasta.