Sektori-integraatiotyöryhmän väliraportti

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/14917/2020

Suomen Kaasuyhdistyksen lausunto (19.2.2021)

Yleisiä näkemyksiä sektori-integraatiosta

Suomen Kaasuyhdistyksen mielestä sektori-integraatio ja kiertotalous ovat keinoja, joilla voidaan tehostaa käytettävissä olevien resurssien hyödyntämistä ja minimoida päästöjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan eri sektoreiden olemassa olevia kytkentöjä vahvistetaan ja uusi linkkejä rakennetaan eri teollisuusalojen, maa- ja metsätalouden, yhdyskuntien, liikenteen ja energia-alan välille.

Energia-alan näkökulmasta sektori-integraatio tulisi nähdä laajana kokonaisuutena niin, että lopputuloksena on puhdas, resurssitehokas, toimitusvarma ja markkinoiden energiatarpeet tyydyttävä energiajärjestelmä. Markkinoille tulee tarjota puhtaan sähkön lisäksi muuta puhdasta energiaa erilaisten polttoaineiden ja lämmön muodossa.

Kaasusektorin vahvuudet ja mahdollisuudet sektori-integraatiossa

Sähkö-kaasu yhteenliitäntä

Väliraportissa on tuotu hyvin esiin sähkö- ja kaasusektoreiden yhteenliitännän mahdollisuudet.  Sähkö- ja kaasuinfran rinnakkainen käyttö mahdollistaa puhtaan sähkön tuotannon merkittävän lisäämisen, joka puolestaan edesauttaa muiden sektoreiden siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Sähkön muuntaminen kaasuksi (vety tai metaani) mahdollistaa puhtaasta ja uusiutuvasta sähkön tuotannosta lähtöisin olevan energian

• kulutusjouston ja varastoinnin,
• siirtämisen ja jakelun erilaisissa muodoissa, sekä
• käyttämisen myös niissä kohteissa, joihin sähkö ei sellaisenaan sovellu.

Koska puhdas sähkö on usein sääriippuvaista ja erittäin vaihtelevaa, on hyvä muistaa, että sähkö- ja kaasusektoreiden integraatio toimii molempiin suuntiin: kaasulla voidaan energiatehokkaasti, joustavasti ja nopeasti tuottaa sähköä, ja näin lisätä energiajärjestelmän vakautta ja toimitusvarmuutta.

Huoltovarmuuskysymyksiin on väliraportissa kiinnitetty huomiota energiamurroksen haasteiden ja sektori-integraation mahdollistaminen hyötyjen osalta. Nykyisten huoltovarmuutta tukevien fossiilisten polttoaineiden varastoinnin (velvoite-, varmuus- ja muut varastot) tilalle on luotava uudenlaiset järjestelyt energiajärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Sähkö- ja kaasusektorin integraatio tuo tähän uusia mahdollisuuksia. Perinteisistä sektori-integraatiokeinoista yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP) olisi tärkeää pitää mukana Suomen energiajärjestelmässä sekä huoltovarmuus- että energiatehokkuusnäkökulmista. Tähän löytyy uutta teknologiaa, puhtaita polttoaineita ja tarvittaessa myös hiilen talteenottomahdollisuuksia.

Väliraportissa on kattavasti kuvattu teknologioita ja infrastruktuuria, joita tarvitaan sähkö- ja kaasusektorin integraation syventämiselle, ja jotka samalla avaavat polkua vetytalouteen. Myös uudet synteettiset polttoaineet on hyvin nostettu esille. Lämpösektorin rooli on myös hyvin otettu huomioon, kun elektrolyysissä ja muissa energian muuntoprosesseissa syntyvän lämmön hyödyntämismahdollisuudet on nostettu esiin.

Väliraportissa tuodaan vedyn ja synteettisten kaasujen lisäksi esille bio- ja kierrätysraaka-aineista tuotetut kaasut, jotka osaltaan osallistuvat päästöjen vähentämiseen ja tukevat energiajärjestelmien murrosta. Kuten väliraportissa todetaan, ”biokaasujen ja biopohjaisten kaasujen potentiaali on Suomessa merkittävä, ja niiden rooli Suomen energiajärjestelmän päästöjen vähentämisessä voi olla merkittävä. Nämä teknologiat ovat jo kaupallisessa/demonstraatiovaiheessa ja niiden reitti markkinoille on siksi nopeampi kuin vedyn”.

Biokaasuala on sellaisenaan yksi parhaista esimerkeistä kiertotaloudesta ja kattavasta sektori-integraatiosta. Siinä energiasektoriin yhdistyy teollisuus (esim. elintarvike- tai metsäteollisuuden sivuvirrat), maatalous (lannat ja biomassat syötteeksi, ravinteet hyödyksi), yhdyskunnat (jätevesi syötteeksi, energia hyödyksi) ja myös liikennesektori, kun biokaasu jalostetaan biometaaniksi joko paineistetussa (CBG) tai nesteytetyssä (LBG) muodossa.

Toisena havainnollisena ja konkreettisena sektori-integraatioesimerkkinä voisi raportissa kuvata paikallisia energiayhteisöjä (esim. case LEMENE), joissa sektori-integraation mahdollistamia tavoitteita ja kokonaisuuksia (uusiutuva sähkö ja uusiutuva kaasu, lämpö, uusi teknologia, energian varastointi) toteutetaan alueellisesti pienemmässä mittakaavassa.

Väliraportissa on tuotu esiin haasteita sähkö- ja kaasusektoreiden integraatiolle. Investointipäätöksiä tehtäessä toimijat arvioivat luonnollisesti tuotteiden hintaa ja kustannustasoja sekä hyötyjen arvonmuodostusta ja sen jakautumista. Kuten väliraportissa todetaan, näihin tarvitaan lisää selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta. Samoin sääntelyyn ja verotukseen liittyviä tulkintoja tulee selkeyttää etenkin vedyn ja uusien synteettisten tuotteiden osalta. Ylipäätänsä sääntelyn ja verotuksen tulee tukea uusien puhtaiden ratkaisujen toteuttamista ja markkinoille pääsyä.

Voimme yhtyä väliraportissa esille tuotuun näkemykseen veroratkaisujen merkityksestä: ”maakaasun verotusta on nostettu merkittävästi viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana, kuten muidenkin fossiilisten polttoaineiden. Myös biokaasulle on esitetty veroa, joka biokaasun maakaasua korkeamman tuotantokustannukseen yhdistettynä veisi biokaasun käytöltä taloudellisen pohjan. Vedyn verotusratkaisulla on merkittävä vaikutus järjestelmien yleistymiseen ja sitä kautta vähähiilisyystavoitteiden savuttamiseen”.

Väliraportissa todetaan, että ”perusongelma vähähiilisyyteen siirryttäessä on, että fossiiliset polttoaineet ovat vielä tällä hetkellä kustannuksiltaan selvästi synteettisiä polttoaineita halvempia. Siksi niiden tuotekehitykseen tarvitaan merkittävää satsausta tuotantokustannusten pudottamiseksi ja suuruuden ekonomian saavuttamiseksi.”

Tämä tulisi muotoilla toisin päin: ”perusongelma vähähiilisyyteen siirryttäessä on, että synteettiset polttoaineet ovat vielä tällä hetkellä kustannuksiltaan selvästi fossiilisia polttoaineita kalliimpia. Siksi niiden tuotekehitykseen tarvitaan merkittävää satsausta tuotantokustannusten pudottamiseksi ja suuruuden ekonomian saavuttamiseksi.”

Infran osalta voimme yhtyä väliraportin näkemykseen siitä, että nykyisen kaasujärjestelmän soveltuvuutta vedylle tulee selvittää, jotta saadaan aikaan toimiva ja turvallinen vetyinfrastruktuuri.

Teollisuuden sektori-integraatiota edistävät konseptit ja infrastruktuuri

Kaasujen rooli on tuotu kattavasti esiin myös teollisuuden sektori-integraatiota edistävissä ratkaisuissa.

Aiemmin mainittujen erilaisten vähähiilisten kaasujen (biokaasu/biometaani, synteettiset kaasut, vety) lisäksi nostetaan esille myös mahdollinen hiilidioksidin siirto ja varastointi. Tämä tarjoaa näkymiä negatiivisille päästöille eli hiilen poistamiselle ilmakehästä.

Väliraportissa on hyvin korostettu sitä, että

• kaasuverkkojen siirto- ja varastointikykyä hyödyntämällä kestävästi tuotettuja kaasuja voidaan hyödyntää merkittävästi nykyistä laajemmin,
• uusiutuvaa energiaa voidaan varastoida kaasuna, myös pidempiaikaisena kausivarastona,
• suuremmissa mittakaavoissa tulee kehittää kaasun varastointia, pienemmässä mittakaavassa kaasuverkosto itsessään toimii rajallisena varastona, ja
• tulevaisuudessa tarvitaan sekä kaasun että sähkön siirtoyhteyksiä tuotannon ja kulutuksen yhdistämisessä.

Väliraportissa hyviä esimerkkejä vedyn mahdollisuuksista mm. teräs-, kemian- ja metsäteollisuuden prosesseissa. Vety sisältyy näiden alojen vähähiilitiekarttoihin. Tarvittavat volyymit tulevat olemaan suuria, mikä edellyttää laajaa ja toimivaa infrastruktuuria.

Vetysektori tarjoaa Suomen teollisuudelle myös uusia vientimahdollisuuksia. Suomessa on jo osaamista vetyyn liittyvissä teknologioissa, kuten polttokennoissa ja kaasuturbiineissa. Nyt olisi oikea aika laajentaa ja syventää tätä osaamista. Vety tulee nostaa vahvasti esille tänä vuonna laadittavassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa sekä puhtaan energian että uuden teknologian näkökulmasta.

Siirtymä puhtaaseen energiaan tulee vaatimaan merkittäviä investointeja järjestelmiin. Nyt on juuri oikea hetki ohjata elvytysrahoja puhtaita ratkaisuja edistäville ja sektori-integraatiota syventäville hankkeille.