Uudistuva kaasuala luo työpaikkoja ja energiavarmuutta
Miksi kaasun käyttö on kasvussa nyt? Entä miksi kaasualalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja tulevaisuudenkestävän energiatalouden luomisessa?
24.1.2025
Markku Tommiska, Suomen Kaasuyhdistys
Kaasuala keskiössä…Tampereella tapahtunutta
Tampereella 22.-23.1.2025 järjestetyssä Hydrogen Summit & Expo tapahtumassa kuultiin äärimmäisen korkealuokkaista ja tärkeää asiaa kaasualalta. Yhteiskunnan sähköistyminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ovat toisiaan positiivisessa mielessä ruokkivina trendeinä energia- ja kaasualan keskiössä ja myös energiaintegraation mahdollistajat. Tästä saimme kuulla hienon esimerkin Kaasuyhdistyksen jäsenyrityksen, Tampereen Energia Oy:n ja Ren-Gas Oy:n yhteistyöstä, joka julkistettiin tapahtumassa. Linkin takana ja myös ohessa pääkohdat tuosta…
Tampereen Energia ja Euroopan johtava vihreän vedyn ja e-metaanin hankekehittäjä Nordic Ren-Gas allekirjoittavat vetymessuilla kaksi tärkeää sopimusta:
- Sopimus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen hiilidioksidin johtamisesta Ren-Gasin Tarastenjärvelle rakennettavaan e-metaanin tuotantolaitokseen. E-metaani on synteettistä, uusiutuvaa kaasua, jota voidaan käyttää maa- ja meriliikenteessä.
- Sopimus e-metaanin tuotannossa syntyvän hukkalämmön siirtämisestä Tampereen Energian kaukolämpöverkkoon.
– Sopimusten ansiosta tamperelaiset kodit lämpiävät yhä vahvemmin hukkalämmöllä samalla, kun koko Suomen liikennepäästöt pienenevät, iloitsee Tampereen Energian toimitusjohtaja Jussi Laitinen.
Pitkäaikaiset toimitussopimukset edistävät Ren-Gasin e-metaanihankkeen toteutumista. – Olemme tehneet erittäin läheistä yhteistyötä Tampereen Energian kanssa ja tämä hanke on konkreettinen ja uraauurtava esimerkki sektori-integraation hyödyistä kaikille osapuolille. Se on saatu aikaan vahvalla yhteistyöllä ja halulla edistää vihreää siirtymää, kommentoi Nordic Ren-Gasin hankekehitysjohtaja Lauri Puro.
Onnittelut tapahtuneen johdosta sekä Tampereen Energialle että Ren-Gasille!
”Kaasualan perusteet ja käytön valvonta ”– kurssi Tampereella
Suomen Kaasuyhdistys järjestää seuraavan ”Kaasualan perusteet ja käytön valvonta ”– kurssin Tampereella, palvellakseen paremmin kaasualan yhä selkeämpää kasvua, myös maantieteellisesti. Kurssi järjestetään 4.-5.3.2025 Hotelli Tammerissa.
9.12.2024
Markku Tommiska, Suomen Kaasuyhdistys
Kaasuverkostot mahdollistavat kaasualan kasvua
Kaasuverkostot ovat jo vuosikymmenien ajan kattaneet pääosan eteläisestä Suomesta, aina Tampereelle asti. Tulevaisuudessa tämä olemassa oleva kaasuverkko luo hyvän pohjan kasvavalle uusiutuvien kaasujen käyttöönotolle.
Eri puolille Suomea, niin verkon varrelle kuin pohjoisemmaksi rakennettavien uusien biokaasu- ja e-metaanilaitosten tuotanto on jatkossa merkittävässä roolissa, kun arvioiden mukaan noin puolet kaasun kokonaiskäytöstä koostuu uusiutuvista kaasuista vuoteen 2030 mennessä. Kaasualan kiinnostavuutta ja kasvua indikoiden, Suomen Kaasuyhdistyksen jäsenkunta on ollut kasvussa.
Pidemmällä tulevaisuudessa siintää vetytalous ja kaasujen uusiutuva omavaraisuus. Tähän liittyen vetyverkostojen suunnittelu Gasgrid Vetyverkkojen toimesta, kattaen koko Suomen länsirannikon ja sisältäen putkiyhteydet niin Ruotsiin, Norjaan kuin myös Saksaan, on hyvässä vauhdissa. Uusiutuvien kaasujen kasvu edellyttää miljardien eurojen investointipanostuksia, ja samalla luodaan tuhansia uusia työpaikkoja.
”Kaasualan perusteet ja käytön valvonta ”– kurssi Tampereella
Suomen Kaasuyhdistys järjestää seuraavan ”Kaasualan perusteet ja käytön valvonta ”– kurssin Tampereella, palvellakseen paremmin kaasualan yhä selkeämpää kasvua, myös maantieteellisesti. Kurssi järjestetään 4.-5.3.2025 Hotelli Tammerissa.
10.10.2024
Markku Tommiska, Suomen Kaasuyhdistys
Vuonna 2023 Suomessa käytettiin energiakaasuja 17 terawattituntia, mikä on noin viidesosa sähkön vuosikulutuksesta. Kaasun kulutus kasvoi noin 3 TWh edelliseen vuoteen verrattuna. Kaasua käytetään laajasti energiantuotannossa, kemianteollisuudessa sekä meri- ja maantieliikenteessä, ja se on tärkeä myös kotitalouksien lämmityksessä.
Suomen kaasun saanti oli pitkään venäläisen putkikaasun varassa. Nyt käytössä on neljä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalia ja järeä putkilinja Baltiaan. Venäjästä riippumatonta kaasua on hyvin saatavilla. Venäjän kaasun tuontihinta oli harvojen tiedossa, mutta nykyinen markkinahinta muodostuu läpinäkyvästi pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Kotimaisten uusiutuvien kaasujen kuten biokaasun ja synteettisen metaanin (e-metaani) saatavuus on kasvussa. Biokaasun tuotantoa lisätään ja myös uusiutuvasta sähköstä jalostettavan e-metaanin määrä nousee uusien tuotantolaitosten myötä. Arvioiden mukaan noin puolet kaasun käytöstä muodostuu uusiutuvista kaasuista vuoteen 2030 mennessä.
Kaasu varmistaa energian saatavuutta säästä riippumatta
Kaasu on tärkeässä roolissa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä että kokonaistaloudellisen ja toimitusvarman energiajärjestelmän rakentamisessa.
Kaasu mahdollistaa energian siirtämisen ja varastoinnin, ja kaasuja tarvitaan säästä riippuvaisten sähkön tuotantomuotojen – aurinko-, tuuli- ja jopa vesivoiman tuotanto- ja hintavaihteluiden tasaamiseen sekä joustavan energiansaatavuuden takaamiseen.
Kaasu kiihdyttää siirtymää päästöttömään energiatalouteen
Maakaasujen käyttöön ja jakeluun tarkoitettu teknologia ja infrastruktuuri on suoraan hyödynnettävissä uusiutuviin kaasuihin. Maakaasut myös toimivat energiasaatavuuden varmistajina uusiutuvien kaasujen tuotannon kehittyessä.
Perinteinen maakaasu ja nesteytetty maakaasu (LNG) ovat fossiilisia polttoainejakeita, joiden ympäristövaikutukset kuten CO2-päästöt ovat kuitenkin merkittävästi vähäisemmät kuin esimerkiksi kivihiilen, turpeen tai öljyn.
Tulevaisuudessa siintää vetytalous, ja kaasujen osalta 100 % uusiutuva omavaraisuus. Uusiutuvat kaasut kuten biokaasu, e-metaani ja vety ovat alun perin auringon energiasta lähtöisin ja ilmastovaikutuksiltaan vähintäänkin hiilineutraaleja. Esimerkiksi e-metaanin tuotanto sitoo hiilidioksidia.
Kaasualalle on luvassa miljardien investointeja ja tuhansia työpaikkoja
Uusiutuvien kaasujen kasvu edellyttää miljardien eurojen investointipanostuksia ja samalla syntyy tuhansia uusia työpaikkoja.
Jo pelkästään biokaasuala tavoittelee nykyisen yhden terawattitunnin tuotannon nelinkertaistamista. Tämän on arvioitu tuovan 5 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi vedyn ja e-metaanin tuotanto luo merkittävästi työpaikkoja.
Investointien toteutuminen tarvitsee suotuisan investointiympäristön. Lainsäätäjän ja valtion tuleekin luoda mahdollisuuksia säädösten, tukien ja verotuksen muodossa.
