Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

Suomen Kaasuyhdistyksen lausunto 17.5.2022

• Uusiutuvan energian edistäminen (strategian luku 2.2)
  Biokaasun raaka-ainepotentiaalista (suuruusluokka 15 TWh) hyödynnetään vain alle 1 TWh. Erityisen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia on maataloudessa lannan ja peltobiomassojen muodossa. On hyvä, että maatalouspuolelle suunnataan lisärahoitusta (28 miljoonan euroa osana huoltovarmuuspakettia ja 20 miljoonaa euroa osana vihreän siirtymän pakettia), jotta biokaasun tuotanto saadaan kasvuun. Kysyntää uusiutuvalle kaasulle on sekä nykyisellä verkkokaasumarkkinalla että liikennemarkkinalla erityisesti raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä.
• Energian toimitus- ja huoltovarmuus (strategian luku 2.5)
  Tärkeimpinä linjauksina pidämme kohdassa 2.5.3 Kaasun toimitus- ja huoltovarmuus mainittuja tavoitteita kaasun hankinnan ja LNG-infran osalta:
  – Varmistetaan kaasunhankinnan eri lähteiden monipuolisuus ja kaasun varastointimahdollisuudet kehittämällä Suomen ja Baltian maiden yhteisten kaasumarkkinoiden toimivuutta, kaasuinfrastruktuuria ja LNG-markkinoita sekä integroimalla uusiutuvat kaasut laajemmin osaksi kaasujärjestelmää.
  – LNG-infrastruktuuria kehitetään maakaasun tuontivaihtoehtojen monipuolistamiseksi.
• Energiamarkkinoiden kehittäminen (strategian luku 2.7)
  On tärkeää, että kaasumarkkinoita kehitetään kansallisesti, alueellisesti (FINESTLAT + Liettua) sekä koko EU:n laajuisesti. Kohdassa 2.7.3 Kaasumarkkinoiden kehittäminen tämä on linjattu ja kuvattu hyvin mm. kaasun varastoinnin, uusiutuvien kaasujen ja sektori-integraation osalta.
• Verotus (strategian luku 2.9)
  Hallituksen linjaamista veromuutoksista suurin osa on toteutettu vuosien 2020-2022 aikana. Uudet avaukset sisältynevät energiaverotuksen tiekarttaan.
• Suomen vetystrategia (strategian luvut 2.3 ja 7.2 Vety ja sähköpolttoaineet)
  Strategian lähtökohtana on se, että päästöttömän vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttö pyritään suuntaamaan ennen kaikkea Suomessa toimivan teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmän tarpeisiin. Tämä jalostusarvon maksimointi on kannatettavaa myös Suomen ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Vedyn tai sähköpolttoaineiden vienti on silti hyvä pitää esillä, jotta vetyinfraa voidaan kehittää riittävän etupainotteisesti. EU-rahoituksen hyödyntäminen vedyn siirtoon ja jakeluun tarvittaviin investointeihin on kannatettavaa. Infrastruktuuria tulee kehittää koordinoidusti, mihin myös EU:n valmisteilla oleva kaasumarkkinalainsäädäntö ottaa kantaa. Kannatamme vähähiiliselle vedylle asettuja tuotantotavoitteita (kapasiteetit vuosille 2025 ja 2030).